Sivut

tiistai 2. elokuuta 2011

Tillbaka i Stockholm

Tuntuu, että siitä kun raahasin matkalaukkuani ensimmäistä kertaa kohti Sollentunan taloa ei olisi mennyt kuin muutama hassu hetki. Harjoitteluni Studentum.fi -sivuston informaatio-osastolla alkaa kuitenkin olla jo puolivälissä ja koko toimiston viettämä kesäbreikkikin on takanapäin. Vaikka loma olikin ihana, tuntuu hyvältä olla takaisin Tukholmassa.
Niin, ja tietysti myös Sollentunan talossa, josta en muuten olekaan vielä tarkemmin kertonut. Asun siis parhaillaan harjoittelupaikkani työntekijöiden käyttöön vuokratussa paritalon puolikkaassa Sollentunassa, noin 15 minuutin junamatkan päässä Tukholman keskustasta. Tilaa täällä on reippaasti, sillä kesän ajan asustamme 5h+k+s suuruisessa huoneistossa kahdestaan toisen suomalaisen harjoittelijan, Antin kanssa. Meillä on täällä tilan lisäksi myös kaikki tärkeimmät suomalaiseen kesän viettoon tarvittavat ainekset kuten oma piha, grilli ja sauna! Vaikka Mölkky puuttuu, järvi on vähän liian kaukana ja sisustus nyt paikoin mukaileekin isoisän jäämistö kohtaa Ikean kalusteet -tyyliä, viihdyn täällä ihan tosi hyvin.
Olen erittäin onnellinen siitä, että asumiseni täällä Tukholmassa järjestyi harjoittelupaikkani kautta. Tukholmassa vuokra-asunnot ovat nimittäin syvällä kiven alla ja niiden hintataso korkealla pilvissä, joten ilman tätä mahdollisuutta harjoitteluun lähtöni olisikin varmasti ollut huomattavasti haastavampaa. Kun järjestynyt asunto osoittautui näin viihtyisäksi ja kämppiskin mukavaksi - terkkuja vaan Antille - voisi tuota onnellinen sanaa korostaa vielä vähän lisää.
Myös paluu toimistolle ja takaisin työntouhuun tuntui aamuherätystä lukuunottamatta piristävältä. Töissä oli ennen lomaa varsin hektistä, sillä meidän tiedottajien oli saatava valmiiksi kaikki heinäkuun julkaisut sekä myös osa elokuun julkaisuista ennen lomalle lähtöä. Viimeisen viikon to do -listalla oli jäljellä vielä lista suoramarkkinointikirjeitä, artikkeleja ja haastatteluja, ja hetken tuntuikin, että - apua, näistä en kyllä varmaan ikinä ajoissa selviä. Mutta innostavassa porukassa, kovalla tsempillä ja työkavereiden avustuksella kaikki julkaisut saatiin kuin saatiinkin ajoissa kuntoon ja maailmalle. Sopivan kokoinen kiire ja stressi tuntuvat usein sopivan minulle ja kannustavat eteenpäin. Ja se tunne, kun kaikki on lopulta valmiina, olet tyytyväinen lopputulokseen ja koet saaneesi vaikeiltakin tuntuvat asiat hoidettua on yksi parhaista jutuista mitä tiedän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti