Toteutunut haaveeni

Alan pikkuhiljaa uskoa siihen myyttiin, että tahdonvoimalla voi siirtää vuoria. Esseet on nyt palautettu, kouluhommat selätetty ja sain taas kertaalleen todeta, että asioilla on vaan tapana järjestyä. Ja saattaapa siinä samassa rytäkässä muutama pieni haavekin toteutua.

Perjantaina yksi haaveistani toteutui, kun sähköpostiini kilahti ilmoitus siitä, että minut on valittu mukaan Göteborgin yliopiston valokuvauksen laitoksen, Högskolan för fotografin kesäkurssille. Kesän aikana opiskelen siis täällä Göteborgissa digitaalisen valokuvauksen opintokokonaisuuden, joka pitää sisällään muun muassa kameratekniikkaa, studiovalotusta, kuvankäsittelyä ja valokuvauksen historiaa yhteensä 15 opintopisteen verran.

Olen haaveillut salaa valokuvauksen opinnoista viimeistään siitä saakka, kun viime kesänä hankin ensimmäisen järjestelmäkamerani. Valokuvauksesta on muodostunut minulle harrastus ja intohimo, mutta tähän asti kuvausmetodeinani ovat olleet pitkälti sentyyppiset taktiikat kuin "kokeilu" ja "kun räpsit tarpeeksi monta kuvaa, niin kyllä niistä aina joku vahingossa onnistuu" . Olenkin siis äärimmäisen kiitollinen saamastani mahdollisuudesta oppia enemmän ja vieläpä liittää opinnot nykyiseen tutkintooni. Ehkä mielettömintä tässä koko hommassa on se, että kesän lopuksi me kurssilaiset saamme oman valokuvanäyttelymme paikalliseen galleriaan. Arvatkaa halkeanko kohta jännityksestä ja innostuksesta?

Kurssin hakuprosessi ei ollut mikään aivan yksinkertainen homma ja yhdessä vaiheessa turhauduinkin jo niin pahasti, että olin vähällä luovuttaa. Vaikka olen jo parhaillaan vaihto-oppilaana kirjoilla Göteborgin yliopistossa, tuli minun silti tämän yksittäisen kesäkurssin hakuprosessia varten lähettää useampaan otteeseen vino pino erilaisia todistuksia ja selvityksiä, milloin mistäkin ja milloin milläkin kielellä. Tämän lisäksi hakulomakkeen liitteeksi tuli laatia erillinen arbetsprov, johon kuului motivaatiokirje, portfolio ja CV. Tässä kaikessa oli yllättävän paljon hommaa, mutta nytpä saan sitten sanoa kliseisesti, että kyllä kannatti!

Hetki sitten kauppareissulta kotiin kävellessäni ajattelin, että viimeisin vuosi on kyllä antanut minulle niin paljon kaikkea hyvää. Olen oppinut uutta, nähnyt paljon ja ennen kaikkea elänyt täysillä. Elänyt juuri niin kuin tällä hetkellä tahdonkin elää. Saavuttanut sen mitä halusin. Alkanut uskoa itseeni enemmän. 

Muistakaa siis ihmiset tekin kurkotella omia haaveitanne kohti!

Tiedettä, leipää ja tivolihuveja

"It should be possible to explain the laws of physics to a barmaid." 

– Albert Einstein

Perjantaiterveiset Campus Linnéltä, jonka edusta on viikossa muuttunut upeaksi vaaleanpunaiseksi kukkamereksi. Tämä viikko on vierähtänyt jakson viimeisten kouluhommien kanssa painiskellessa, mutta nyt alkaa jo onneksi näkyä hieman valoa tunnelin päässä. Tänään aion vielä puristaa viimeiset mehut itsestäni, jotta saisin työt valmiiksi ennen viikonloppua ja vappua. Voitteko muuten uskoa, että vuonna 2012 järjestettävän kurssin kolmesta kurssikirjasta uusin on ilmestynyt vuonna 1995? Muut ikivanhat opukset ovat vuosilta 1989 ja 1962. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ohhoh, ollaankohan tässä nyt hieman ajastamme jäljessä, mutta enää en marise, sillä vanhin kirjoista osoittautui aivan loistavaksi. On ollut ilo kerrankin lukea aidosti mielenkiintoista sekä ymmärrettävällä ja mukaansatempaavalla tavalla kirjoitettua kurssikirjaa. Sellaista ei tapahdu usein. Tai onkohan oikeastaan tapahtunut vielä ikinä?

Mutta on tähän viikkoon mahtunut myös opiskelua mukavimpiakin juttuja. Keskiviikkona kävimme Folkuniversitetetin ruotsin kurssilla tapaamani ukrainalaisen tytön kanssa Fröken Olssonin afternoon tealla. Keskiviikkoisin Frökenissä on muutaman tunnin ajan tarjolla iltapäiväteebuffé, josta voi teekupposensa kaveriksi napata muun muassa tuoretta leipää, hedelmiä, juustoja ja muffineja. Parasta oli, että pärjäsimme koko illan suhteellisen hyvin pelkästään ruotsiksi jutustellen, mikä tuntui ihan mahtavalta – ainakin jotain edistystä on siis tämän kevään aikana tapahtunut ja olen kyllä niin onnellinen siitä!

Eilen puolestaan pääsimme pyörimään Lisebergshjuletiin eli valtavaan maailmanpyörään, joka tänä keväänä siirrettiin Göteborgin satamasta huvipuisto Lisebergiin. Maailmanpyöräkierros ei ollut aivan tavallinen, sillä tällä kertaa jokainen gondoli kätki sisälleen esittelyn jonkin tutkijan tai keksijän elämäntyöstä. Ja mikä parasta – kierros oli aivan ilmainen. Vetenskapsrouletten-niminen tempaus oli osa täällä Göteborgissa parhaillaan käynnissä olevia tiedefestivaaleja. Meidät ruletti viskasi gondoliin, jossa istuikin jo valmiina Uppsalan yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti Staffan Yngve. Siinä pikkuruisessa gondolissamme Yngve sitten piti meidän neljän hengen poppoollemme lähes 40 minuuttia kestäneen yksityisluennon teoreettisesta fysiikasta samalla kun ympärille avautui näkymä koko sateisen ja sumuisen Göteborgin ylle. Tuntuu vieläkin jotenkin absurdilta ajatukselta. E=mc².

Maailmanpyöräkierroksen ja tuhdin tietoiskun jälkeen olikin jo nälkä, joten pistäydyimme kotimatkalla lähipubissamme Boccassa tankkaamassa hieman iltapalaa. Itse valitsin listalta iki-ihanan ruotsalaisen perinneherkun eli toast skagenin. Iltapalavisiitti venyikin sitten rupatellessa ja hyvässä seurassa monen tunnin mittaiseksi. Näiden hetkien avulla jaksaa taas tänään istua kirjastolla. 

Huomenna vuorossa onkin sitten annos teekkarihuumoria, sillä olemme menossa katsomaan Chalmersin Christoffer Columbus aiheista speksiä. Koska spekseillä on täällä Ruotsissa niin vahvat perinteet, on minusta suorastaan välttämätöntä, että jokainen tässä maassa opiskeleva menee sellaista edes kerran katsomaan. Siellä sitä mekin sitten huomenna huudetaan omstartia ja väliajalla juodaan takahuoneessa snapseja näyttelijöiden kanssa. Toppen!

Kun aurinko tukahdutti opiskelumotivaation

Vaikka olen ollut täällä Göteborgissa jo pari kuukautta, minulla on edelleen lähes päivittäin sellainen fiilis, että olisin täällä lomalla. Ennätyspitkä loma on sinäänsä ihan mahtava juttu, mutta toisinaan se tekee opiskelusta haastavaa. Vielä hankalammaksi asiat menevät silloin, kun lomalla pääsee vielä suunnittelemaan uusia lomia. Ja erityisesti silloin, kun sää on mitä ihanin. 

Aurinko paistaa ja mittari on taas parina päivänä kohonnut kymmeneen asteeseen. Opiskelumotivaationi puolestaan on sitä mukaa vajonnut takaisin pakkasen puolelle eikä Mass Media in Sweden -kurssin viimeinen essee ota juuri tulta alleen. Miten äärimmäisen mielenkiintoinen kurssi voikaan muuttua täysin päinvastaiseksi silloin, kun deadlinet astuvat mukaan kuvaan? Voiko opinnoissa menestyä hyvin kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä?

Toivottavasti huomenna sataa ja poikaystäväni muistaa piilottaa tänään ostamani matkaoppaan, niin voin opiskella rauhassa.

Esseen kirjoittaminen vaatii järeitä aseita – siis kahvia ja parhaita mahdollisia opiskelueväitä

Mutta tällaisina päivinä kukaan ei voi viettää aikaansa koneen ääressä tai kirjastolla

Täksi illaksi täytyisi vielä valmistella Folkuniversitetetin ruotsin kurssille vartin mittainen företagspresentation, mutta pelkkä ajatuskin saa ihoni nousemaan kananlihalle. Viidentoista minuutin monologi luokan edessä ruotsiksi tuntuu stressaavalta ajatukselta, mutta toisaalta ehkä eniten oppii juuri silloin, kun pakottaa itsensä hieman oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Onneksi opettaja lupasi tarjota meille kahvia ja pullaa tämän koettelemuksen jälkeen.

Olen tykännyt kummastakin täällä käymästäni ruotsin kurssista kovasti. Opettajat ovat mahtavia, ja pitkästä aikaa tuntuu, että todella edistyn kieliopinnoissani. Kummankin kurssin taso on mielestäni myös ollut minulle juuri sopiva – Folkuniversitetetin kurssi on tosin jonkin verran yliopiston kurssia haastavampi. Folkuniversitetetin kurssissa on myös se kiva puoli, että ryhmä on pienempi ja opiskelijat tulevat monenlaisista eri taustoista ja kulttuureista. Ryhmässämme on opiskelijoita muun muassa Skotlannista, Virosta, Ukrainasta, Meksikosta ja Iranista. Yliopiston ruotsin kurssin osallistujista noin 80 prosenttia on suomalaisia vaihtareita.

Mutta nyt nappaan termarin mukaani ja suuntaan hetkeksi puistoon lukemaan kirjaa ja nauttimaan auringosta. Esitelmä valmistukoon siinä sivussa. 

Yliopiston ruotsin kurssilla luetaan myös ruotsinkielinen romaani – Johanna Nilssonin esikoisromaani Hon går genom tavlan, ut ur bilden on oikeasti todella hyvä kirja tärkeästä aiheesta. Suosittelen lämpimästi!

Toisinaan meno on kuin lastentarhassa – ja hyvä niin, sopii mulle. Näihin yliopiston ruotsin kurssin tunnelmiin kuului hirviaiheinen laululeikki. Ihanilta entisiltä työkavereiltani läksiäislahjaksi saamani muumisanakirja on myös hitti.

Hejsan Göteborg!

Saavuin Göteborgiin viime viikonloppuna lumimyrskyn ja posket punaisiksi purevan pakkasen saattelemana. Matka ei taittunut aivan niin sujuvasti kuin olin toivonut, mutta myrskyn raiteille kaatamien puiden, Vr:n kustantaman taksimatkan ja myöhästyneiden lentojen jälkeen pääsin kuin pääsinkin lopulta rättiväsyneenä perille. Seuraavana päivänä tuntui kuin kevät olisi saapunut yhdessä yössä, sillä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mittari näytti reilusti plussaa ja huomasin, että meidän pihalla kukkii ruusuja. 

Ensimmäinen viikkoni täällä Göteborgissa on vierähtänyt ohi yhdessä hujauksessa. Olen pikkuhiljaa laitellut uutta kotiamme kuntoon ja saanutkin sen jo tuntumaan oikein mukavalta ja kodikkaalta. Torstaina starttasi myös kevään ensimmäinen kurssini yliopistolla ja ainakin aloitusluentojen pohjalta opinnot tuntuvat mielenkiintoisilta ja sopivan haastavilta. Olen myös ehtinyt tutustumaan hieman muihin vaihtareihin, kampukseen ja kaupunkiin, ja tähän mennessä kaikki on tuntunut enemmän kuin hyvältä.

Meidät vaihtarit on otettu täällä todella lämpimästi vastaan ja lukukauden ensimmäisille viikoille on järjestetty myös monenlaista yhteistä ohjelmaa. Myös opiskelijabileitä tuntuisi riittävän innokkaimmille juhlijoille vaikka joka illalle, vaikka itse nyt ehkä kuulunkin enemmän siihen joukkoon, joka nauttii mieluummin lasillisen viiniä ystävien kanssa, tuhlaa rahansa vaatekauppoihin ja viikonloppureissuihin tai piipahtaa perjantai-iltana after workissa tai live-keikalla. Mutta onneksi tähänkin kaikkeen Göteborg tuntuisi tarjoavan roppakaupalla mahdollisuuksia!

Alan jo vähitellen ymmärtämään jotain kaupungin sokkeloisesta joukkoliikennekartasta ja oppia liikkuumaan ilman jatkuvaa karttaan tuijottamista. Joukkoliikenne tuntuu toimivan täällä oikein hyvin, mutta paikasta toiseen pääsee hyvällä säällä hyvin myös kävellen, sillä Göteborgin keskusta on varsin kompakti. Vaikka kaupunki on suuri ja nähtävää riittää, on tunnelma silti mukavan intiimi ja rauhallinen. Viikonloppuna löysin myös yhden suosikkikaduistani, Haga Nygatan, joka on Hagan puutalokortteleissa sijaitseva kauppakatu, jonka varrelta löytyy ihania pikkuputiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Monta kaupunginosaa on on kuitenkin vielä tutkimatta, joten lisää kaupunkipäivityksiä on vielä luvassa.

Vaihtokevät Göteborgissa on siis nyt polkaistu käyntiin – sitten vain täysillä eteenpäin. Vaikka lähteminen Suomesta ja muutto Jyväskylän kodista tuntuikin yllättävän haikealta, olen kyllä tällä hetkellä enemmän kuin innoissani kaikesta siitä, mitä tuleva kevät tuokaan tullessaan. Jag är så glad över att vara här!

Jännitystä, odotusta ja valmisteluja

Hip hei – joulukuu on alkanut! Vaikka mittari näyttää nollaa, jouluvalmistelut ovat täällä jo täydellä tohinalla käynnissä.

Myös syksyn viimeinen opiskelurutistus on nyt käsillä, sillä vielä kaksi aikamoista puurtamista vaativaa koulutyötä täytyisi saada ennen lomaa valmiiksi. Jotenkin tässä on kuitenkin päässyt käymään niin, että joulufiilis on vienyt voiton opiskelufiiliksestä, ja lähestyvät deadlinet hengittävät ahdistavasti niskaan. Sen siitä saa, kun viettää aikansa mieluummin täydellisiä joulupalloja metsästäen tai pipareita paistaen kuin kirjastolla. Mutta heti kun nämä tehtävät ovat valmiit, minulla alkaa pitkä ja ihana joululoma ja olen siitä aivan kamalan innoissani. Tänä jouluna saan muuten hieman maistiaisia myös ruotsalaisista jouluperinteistä, joista lupaankin kirjoitella sitten myöhemmin lisää.

Myös vaihtovalmistelut alkavat olla jo ihan hyvällä mallilla. Pähkäilyä aiheuttaneet kevään kurssivalinnatkin on viimein saatu kuntoon ja olen niihin todella tyytyväinen. Suoritan puolet opinnoistani ruotsiksi ja toisen puolen englanniksi, juuri niin kuin toivoinkin. Media- ja viestintätieteiden opintojen lisäksi valitsin myös edistyneemmän tason ruotsin kielen kurssin, josta toivottavasti saisin vielä vähän lisää itsevarmuutta ja tsemppausta kielimuurini murtamiseen. Vaihto-ohjelman kautta järjestettäville kohdemaan kielen intensiivikursseille suomalaiset vaihtarit eivät (ihan ymmärrettävästi) pääse Ruotsissa osallistumaan, mutta onneksi Göteborgin yliopistossa järjestetään muitakin ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettuja, hieman haastavammankin tasoisia kielikursseja. 

Ainoa iso, vielä puuttuva ja epävarma asia vaihtojärjestelyissäni on asunto. Vaihdon ajalle olisi ollut mahdollista hakea opiskelija-asuntoa yliopiston kautta, ja Göteborgissa kaikille halukkaille saadaankin lähes poikkeuksetta asuminen tätä kautta järjestettyä. Itselläni tilanne on kuitenkin hieman toisenlainen, sillä olemme päättäneet etsiä asuntoa yksityiseltä yhdessä Göteborgiin töiden perässä muuttavan poikaystäväni kanssa. Vielä ei ole omaa kotia löytynyt, mutta vaikka tämä asunnon metsästys aikamoista rumbaa onkin, olen ainakin vielä asian suhteen toiveikas. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että aika ajoin alkaa jo hirvittää ajatus siitä, että entäs jos sitä kohta ollaankin kodittomia ja isossa kaupungissa taivasalla!

Vaihtoonhaku, kurssien valintaprosessi sekä muut valmistelut ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan onnistuneet tähän mennessä mukavan mutkattomasti. Hain vaihtoon alun perin viime keväänä kahden eri vaihto-ohjelman, Erasmuksen ja Nordplussan kautta. Vastaus omalta yliopistoltani tuli jo muutamassa viikossa, ja lopulta sain valita lähdenkö Erasmuksen kautta Sveitsiin vai Nordplussan kautta Ruotsiin. Kun sitten hetken näiden kahden melkoisen erilaisen kohteen välillä painoiltuani päädyin Ruotsiin, sainkin kuulla, että pääsen halutessani valitsemaani kohteeseen myös Erasmuksen kautta. Valitsin tämän vaihtoehdon lähinnä siitä syystä, että järjestelyt Erasmuksen kautta sujuvat kuulemani mukaan yleensä hieman helpommin. 

Tänä syksynä lähetin vielä erillisen hakemuksen suoraan Göteborgin yliopistoon. Sekä hakeminen että myöhemmin tekemäni kurssivalinta tehtiin kokonaan sähköisesti eli minkäänlaiseen paperisotaan en kohdeyliopiston kanssa vielä ole joutunut. Omalle yliopistolleni ja Kelalle on toki sitten täytynyt toimittaa muutama tärkeä lomake muun muassa opintojen rahoitusta varten. Pari kertaa olen joutunut olemaan sähköpostitse yhteydessä Göteborgin yliopiston kv-vastaavaan, mutta siten epäselvät asiat ovatkin selvinneet nopeasti. Toivottavasti asiat hoituisivat jatkossakin ilman suurempia ongelmia ja toivottavasti pian löytyisi myös katto pään päälle. Voi että, kuinka jo odotankaan! 

Mukavaa itsenäisyyspäivää ja ihanaa joulun odotusta kaikille!

Oma päivä

Yksi opiskelijaelämän parhaita puolia on se, että kiireenkin keskellä voi toisinaan varastaa itselleen vapaan arkipäivän. Sellaisen, jolloin saa syödä rauhassa kolme aamupalaa, käydä pitkällä lenkillä, lämmittää saunan keskellä päivää ja muutenkin hemmotella itseään arjen pienillä iloilla.

Tällaiset omat päivät ovat minulle opiskelukiireiden keskellä vähintäänkin yhtä suuri henkireikä kuin auringonvalo, hyvä ruoka tai hyvien ystävien seura. Olen myös täysin vakuuttunut siitä, että ilman näitä päiviä olisin huomattavasti kiukkuisempi, stressaantuneempi ja kaiken kaikkiaan kurjempi ihminen. Joten koska eilinen päiväni vierähti salakavalasti aamuyöhön asti esseetä otsa kurtussa kirjoittaen, päätin että tänään varaan vuorostani aikaa vain minulle itselleni.

Vaikka päivä oli ihanan aurinkoinen, oli ilmassa pakkasyön jäljiltä taas hippunen enemmän talven tuntua. Sellainen päivä, kun auringon laskettua olisi jo viimein saattanut sataa lunta. Minulle se sopi todella hyvin, sillä mielessäni oli juuri oikea lääke orastavaan kylmyyteen ja kaamokseen. Mikäpä lämmittäisikään paremmin kehoa ja mieltä kuin talvisuosikkini chilikaakao!

Chilikaakaosta löytyy pilvin pimein erilaisia reseptejä ja variaatioita, mutta minä tein oman versioni näin:

• 5 dl soijamaitoa
• 1 rkl tummaa kaakaojauhetta
• ½ tuore chili
• ripaus neilikkaa ja kanelia
• sokeria oman maun mukaan
   

Poista chilistä siemenet ja viipaloi se pituussuunnassa muutamaan osaan. Lisää kaikki ainekset maidon kanssa kattilaan ja kiehauta. Kaada kuuma juoma siivilän läpi laseihin (tai muista ainakin noukkia chiliviipaleet pois ennen tarjoilua). Päälle voit halutessasi vielä lisätä vaahdotettua maitoa tai kermavaahtoa.

Itse tykkään käyttää soijamaitoa, ja makunsa puolesta se sopiikin todella hyvin kuuman kaakaon pohjaksi. Soijamaidon voi toki yhtä hyvin korvata tavallisella maidolla ja myös kaakaojauheen tummalla suklaalla.

Eihän se muuten näköjään mikään ihme ole, että tänään tuntui siltä, että nyt on ihan pakko ladata akkuja. Tänään vietetään nimittäin myös kansallista Väsyneitten Muistopäivää, joka on omistettu kaikille kaamoskauden, työn, opiskelun, koulunkäynnin, harrastusten, kotitöiden tai parisuhteen takia väsähtäneille. Passiivisen mökötyksen tai hiljaisen mielenosoituksen sijaan taidan kuitenkin vain käpertyä loppuillaksi sohvalle kirjan pariin ja nauttia täydellisestä jouten olosta ja saamattomuudestani.

Eläköön oma päivä!

Mikä ihmeen yhteisöviestintä?

Kertauksen vuoksi mainitsen tässä vaiheessa, että opiskelen parhaillaan yhteisöviestintää Jyväskylän yliopistossa. Oppiaine on ollut kaikin puolin todellinen nappivalinta minulle, mutta monelle se tuntuu olevan edelleen hieman tuntemattomampi koulutusvaihtoehto. Yhteisöviestinnän opinnot eivät myöskään ole niitä aivan perinteisimpiä yliopisto-opintoja ja tästä syystä ajattelinkin kertoa hieman tarkemmin opiskelemastani pääaineesta. 

Jos siis olet kiinnostunut viestinnästä ja harkitset alan opintoja, tämä voi kiinnostaa sinua.

Yhteisöviestintä (Organizational Communication and Public Relations) tutkii siis viestintää erilaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä. Opintojen aikana perehdytään erityisesti organisaatioiden sisäisen viestinnän, suhdetoiminnan ja viestinnän johtamisen kysymyksiin. Valmistuneet yvit voivat työskennellä monenlaisissa alan työtehtävissä, kuten tiedottajina sekä toimia erilaisissa viestinnän suunnittelu-, johtamis- ja  asiantuntijatehtävissä. 

Yhteisöviestinnän opiskelu ei todellakaan ole pelkkää kirjojen tenttimistä vaan monin tavoin mukavan käytännönläheistä. Ryhmätöitä tehdään lähes joka kurssilla ja erilaiset opintoihin liittyvät projektit antavat opiskelijan arkeen oman säväyksensä. Yritysyhteistyöprojekteista saattaa saada jopa työtodistuksen ja hyvän
CV-merkinnän, mikä on luonnollisesti iso etu työnhaussa.

Syventäviin opintoihin kuuluu lisäksi useimmista alan yliopisto-opinnoista poiketen pakollinen työharjoittelujakso, jossa omaa ammattitaitoa pääsee todella kehittämään ja arvioimaan konkreettisesti. Harjoittelu avaa ovia työelämään ja antaa monille mahdollisuuksia myös tulevaisuuden työkuvioita ajatellen. Tämän blogin kautta teille onkin ehkä jo selvinnyt mitä mieltä itse olen ollut omasta työharjoittelustani Studentumilla. ;)

Yhteisöviestinnän opinnot antavat myös hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Jyväskylän yliopistolla on kansainvälistä opiskelijavaihtoa yli 300 yliopiston kanssa, ja myös työharjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Myös merkittävä osa yhteisöviestinnän opetuksesta toteutetaan englannin kielellä.

Päävalinnassa voi hakea opiskelemaan ylioppilastutkinnon pohjalta, mutta mikäli taskusta löytyy jo jonkin soveltavan alan korkeakoulututkinto, kannattaa ehdottomasti hakea suoraan maisteriopintoihin. Soveltavan alan korkeakoulututkinto voi olla vaikkapa viestinnän kandi tai medianomin amk-tutkinto. Itse pääsin opiskelemaan suoraan maisteriopintoihin tradenomin tutkinnon pohjalta, joten myös liiketalouden tai kauppatieteiden opinnot sopivat opintosisällöistä riippuen pohjaksi. Aikaisemman tutkinnon soveltuvuus yhteisöviestinnän opintoihin arvioidaan siis aina tapauskohtaisesti.

Yhteisöviestinnän valintakoe poikkeaa selvästi useimmista yliopistojen valintakokeista. Valintakoe ei suinkaan ole tyypillinen pääsykoekirjojen pänttäämistä vaativa kirjallinen koe vaan koostuu ennakkotehtävästä ja henkilökohtaisesta haastattelusta, josta osa on yleensä englanniksi. Ennakkotehtävä on ainakin muutamina edeltävinä vuosina ollut määrätystä yhteisöviestinnän aiheepiiristä valmisteltu lyhyt suullinen esitys, jota havainnollistamaan on pitänyt lisäksi laatia vapaamuotoinen A4, joka jätetään esityksen päätteeksi haastattelijoille. Vaikka jännitin valintakoetta etukäteen ihan kamalasti, oli tilanne lopulta varsin rento ja haastattelijat mukavia ja kannustavia.

Päävalinnan kautta opiskelemaan valitaan vuosittain noin kymmenen opiskelijaa ja suoraan maisteriopintoihin suurin piirtein saman verran. Pienen aloituspaikkojen määrän ei kuitenkaan kannata antaa säikäyttää, sillä jo pelkästään se, että osoitat olevasi todella motivoitunut ja innostunut opinnoista painaa valintakokeessa todella paljon. Jos siis olet kiinnostunut organisaatioiden viestintäkysymyksistä tai tunnet, että tiedottajan työ voisi olla se sinun juttusi, suosittelen ehdottomasti miettimään tarkemmin yhteisöviestinnän opintoja. Yhteisöviestinnän opiskelijat ovat aivan mahtava ja tiivis porukkansa, joten sen lisäksi, että olen kokenut saavani opinnoista työelämää ajatellen paljon irti, olen myös saanut aivan ihania uusia ystäviä ja viettänyt hauskoja hetkiä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.

Hakuaika koulutukseen sekä päävalinnan että maisterivalinnan kautta on kerran vuodessa keväisin. Lisätietoja ja tarkat hakuohjeet voit käydä kurkkaamassa Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan hakusivuilta. 

Pratar du flytande svenska?

Palattuani Tukholmasta olen kuullut useaan otteeseen seuraavantyylisen kysymyksen:

Nolo totuushan on, että ruotsin kielellä käymäni keskustelut jäävät edelleen varsin ontuviksi yrityksiksi. Mutta toukokuussa tilanne oli kyllä vieläkin toivottomampi. Nyt sentään uskallan joskus oikeasti yrittää ja tahdon tosissani oppia lisää.

Täällä Suomessa ruotsin kielen opiskelu tuntuu tosin toisinaan olevan yllättävänkin hankalaa.

Todennäköisyys sille, että mahdut mukaan yliopiston tarjoamille ruotsin kielen kursseille on lähes yhtä olematon kuin sille, että päätyisit täällä Jyväskylän seudulla sattumalta tilanteeseen, jossa sinulla olisi mahdollisuus harjoitella ruotsin kieltä. Varsinkin meillä maisterivaiheesta suoraan aloittaneilla opiskelijoilla mahdollisuudet päästä mukaan ovat harmittavan pienet, sillä osallistujat valitaan usein opintopisteiden määrän mukaisessa järjestyksessä. Tämä ei siis missään nimessä ole vain oman yliopistoni ongelma, vaan olen kuullut tilanteen olevan aivan yhtä hankala muuallakin Suomessa.

Onneksi on muitakin tapoja. Parhaimpia niistä ovat kivat pienet jutut, joiden avulla kuka tahansa voi kehittää kielitaitoaan, missä ja milloin vain. Meillä oli esimerkiksi kesällä kämppikseni Antin kanssa muutaman viikon ajan hauska tapa, jolla pyrimme kartuttamaan sanavarastoamme. Vaihdoimme aamuisin keskenämme paperilappusia, joille olimme kirjoittaneet kymmenen tärkeää ruotsin sanaa, jotka tuli opetella päivän aikana. Löysin matkalaukkuni pohjalta vielä muutaman näistä lappusista ja kiinnitin ne jääkaapin oveen, jossa ne ovatkin nyt minua muistuttamassa.

Toinen hauska, mutta oikeasti tehokas tapa on luonnollisesti ruotsinkielisten telkkariohjelmien seuraaminen sekä kirjojen ja lehtien lukeminen. Itse katselen tällä hetkellä Ruotsin Idolia ja komediasarjaa nimeltä Solsidan, joihin molempiin olen ihan koukussa. Kirjoista luin hiljattain ranskalaisen kirjailijan, Anna Gavaldan ruotsinkielisen käännöksen En dag till skänks, joka toimi ainakin minulle hyvin. Sopivan helppolukuinen ja simppeli kirja, jossa kuitenkin on mielenkiintoinen ja kaunis tarina. Vilkaisen lähes päivittäin myös Dagens Nyheterin uutissivut ja selaan puhki jokaisen Elle Interiörin uuden numeron.

Niin, ja toki myös leffat ja musiikki sopivat tähän kategoriaan aivan yhtä hyvin. Kokeilkaa vaikkapa kuulostaako Bo Kaspers Orkesterin tai Veronica Maggion musiikki teidänkin mielestänne yhtä loistavalta kuin minun mielestäni.

Ilmoittauduin juuri etäopintoina suoritettavalle ruotsin kielen verkkokurssille, joten ainakin vähän pääsen kielitaitoani ohjatustikin preppaamaan ennen vaihtoon lähtöäni. Göteborgissa kielitaitoni joutuukin sitten kunnolla koetukselle, sillä aion todellakin opiskella osittain myös ruotsin kielellä.

Ruotsissa kieltä on muutenkin helpompi oppia. Kun kuulet kieltä ympärilläsi päivittäin, ymmärrys kasvaa ja kielitaito aktivoituu yllättävänkin nopeasti. Vaikka oma suullinen ilmaisuni on edelleen tönkköä ja yksipuolista, ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua kieltä Tukholmassa vietetyn kesän jälkeen selvästi paremmin. Toivotaan, että Göteborgissa vietetyn ajan jälkeen kielitaitoni olisi sitten ainakin vähän enemmän flytande.

Hiipivä graduahdistus, piilotettu inspiraatio

Se kävi kylässä ensimmäistä kertaa. Ovet olivat tiukasti kiinni ja ikkunat säpissä, mutta jostain rakosesta se silti pääsi sisään livahtamaan.

Graduahdistus on salakavala kutsumaton vieras, johon suurin osa opinnäytetyöntekijöistä joutuu ennemmin tai myöhemmin tutustumaan.

Opinnäytetyön teon yhteydessä turhautumista voivat aiheuttaa lukuisat pienet ja suuret kysymykset. Tai sitten voi käydä vaikkapa niin kuin minulle, että ahdistaa jo nyt, vaikka gradussa ei ole vielä ensimmäistäkään sivua tekstiä valmiina. Ja tarkemmin sanottuna syy on juuri siinä, tyhjässä paperissa. Mistä kummasta oikein lähtisin liikkeelle?

Alku on aina hankalaa. Itselle sopivan aiheen valinta on yksi gradun tärkeimmistä, mutta toisaalta myös kinkkisimmistä vaiheista. Tarvitset aiheen, josta olet aidosti innostunut, ja joka tämän lisäksi tuo esiin osaamistasi ja tukee urasuunnitelmiasi. Kun vaihtoehtoja on loputtomasti, mistä voi tietää, että on valinnut oikein? Miten nyt etenen ja mistä voisin aloittaa? Onkohan tässä sittenkään mitään järkeä?

Päätin pysähtyä, hengittää syvään, ja ottaa selvää, miten muut samassa tilanteessa olleet ovat päässeet alkuhankaluuksien yli. Esimerkiksi Gradutakuu-blogista löytyykin loistavaa sparrausta ja hauskoja neuvoja graduntekoon liittyen. Tässä muutamia blogista osittain lainattuja vinkkejä helpottamaan opinnäytetyön aloituksen sietämätöntä hankaluutta.

• Kipaise kirjastoon ja aloita selailemalla kirjallisuutta, artikkeleja ja valmiita graduja. Ammenna niistä ideoita ja tee muistiinpanoja.
• Luo tietokoneellesi erillinen kansio, jonne keräät alusta alkaen talteen kaikki opinnäytetyönteossa käyttämäsi muistiinpanot ja lähteet.
• Kirjoita opinnäytetyön tekemisen herättämistä ajatuksista päiväkirjaasi tai blogiisi.
• Jaa kokemuksiasi muiden opinnäytetyön tekijöiden kanssa.
• Ota rennosti ja korjaa asenteesi tarvittaessa. Jos hoet itsellesi ja ystävillesi heti alusta alkaen, että opinnäytetyön tekemiseen käytetty aika tulee varmasti olemaan yhtä piinaa, voi gradunteosta helposti muodostua epärealistinen ja pelottava peikko.
• Mieti miten voisit tehdä opinnäytetyön tekemisestä mukavaa. Voisitko vaikkapa kirjoittaa gradua lempikahvilassasi tai jossain muussa sinulle mieluisassa paikassa? Voisitko palkita itsesi gradun tekoon käyttämästäsi ajasta jotenkin?
• Vaikka gradu onkin iso työ, ei se ole mitään sellaista, mistä koko elämäsi riippuu. Voit tehdä gradun omien tavoitteidesi mukaan, ja muuttaa suuntaa vielä matkalla.

Vinkeistä inspiroituneena ja hieman rauhoittuneena printtasin ulos pari tieteellistä artikkelia ja loin tietokoneelleni tyhjän tiedoston, jonka nimi on maailmanmullistavinhuippututkimus.doc. Tästä se lähtee. Ja tällä nimellä dokumentin avaaminen saa toivottavasti hymyn huulilleni seuraavallakin kerralla.

Sitten jätin graduajatukset kotiin ja lähdin tyttöjen kanssa retkelle. 

Siellä luonnon helmassa ja mahtavien tyyppien seurassa mieleni kirkastui entisestään. Mikään maailman gradu ei ole yhtä tärkeää kuin niiden asioiden tekeminen, jotka oikeasti saavat sinut voimaan hyvin. Ja gradupaineiden keskellä hyvinvoinnin ja kivojen juttujen merkitys korostuu entisestään.

Kun graduahdistus kolkuttaa ovelle seuraavan kerran, olen jo valmistautunut sen tuloon paremmin. Jos kutsumattomalle vieraalle ei tarjoile kahvia ja pullaa, kai se lopulta ymmärtää lähteä.

Frukostseminarium

Kävin eilen ihan supermielenkiintoisessa seminaarissa ja ajattelinkin kirjoittaa siitä lyhyesti myös täällä blogissani.

Berghs School of Communication järjestää Tukholmassa noin parin viikon välein kaikille avoimia aamupalaseminaareja, joiden aihepiirit liikkuvat ajankohtaisten viestinnän ja markkinoinnin ilmiöiden ympärillä. Seminaarit kestävät yleensä noin tunnin, ja infopaketin lisäksi tarjolla on - kuten nimikin jo kertoo - myös aamupalaa. Seminaarit on suunnattu sekä viestinnän ammattilaisille että kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tämän viikon seminaarin pitäjä, Björn Borgin global social media manager Micke Kazarnowicz, toimii päätyönsä lisäksi luennoitsijana Berghs School of Communicationissa ja pitää sosiaaliseen mediaan keskittyvää blogia Encee.se. Seminaarin aihe ja luennoitsijan ensimmäinen kysymys oli, onko brändisi ikääntyvä rokkistara vai suosittu vieras cocktailkutsuilla. Kuulostaa hauskalta, mutta taustalla on varsin vakavasti otettava pointti. Kazarnowicz kertoi luennon aikana mielenkiintoisia esimerkkejä, jotka todella havainnollistivat sosiaalisen median voimaa, ja sitä mitä muutoksia brändien luomisessa on viime vuosina tapahtunut.

Yksi mielenkiintoinen esimerkki koski videopalvelu YouTubea. You Tuben katsotuimman videon takana on Justin Bieber, YouTube videollaan julkisuuteen noussut teinitähti. E lokuussa 2011 Bieberin suosituimmalla videolla oli 610 415 000 katsojaa, joka on vähintään neljää kertaa enemmän kuin legendaarisen Rolling Stonesin viiden suosituimman videon katsojaluvut yhteensä. Aika vaikuttavaa.

Seminaarin videotaltioinnin voi käydä katsomassa Berghs School of Communicationin kotisivuilta.

Syys-lokakuun aikana Berghsin avoimia seminaareja on tulossa vielä ainakin kuluttajakäyttäytymiseen, visuaaliseen brändäykseen ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Kaikkia noista menisin ehdottomasti kuuntelemaan, jos olisin vielä täällä Tukholmassa, sillä eilinen aamupalaseminaari oli sen verran positiivinen yllätys. Ainakin minun harjoittelupaikassani seminaareihin saa osallistua työajalla ja niihin jopa kannustetaan. Jos viestintä ja markkinointi kiinnostavat myös sinua, ja haluat saada inspiraatiota päivääsi, suosittelen näitä seminaareja ehdottomasti.

Mutta nyt kone kiinni ja after workin viettoon!

Huomenna aamulla edessäni onkin lyhyt lentomatka ja pieni viikonloppureissu, jota odotan tosi innolla. Siitä kerron lisää sitten ensi kerralla.