Sivut

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Minilomalla Lontoossa

Pari päivää aurinkoisessa, ihmisiä ja kulttuureja kuhisevassa metropolissa oli ihana irtiotto Göteborgin arjesta. Onnistuttiin viettämään mukava budjettiloma, sillä saimme sekä lennot että hotellin todella hyvään hintaan, kaikki alle sadalla eurolla! Hotellimme oli tyypillisen englantilainen, sellainen kokolattiomattojen, punaisten kuosien ja pitsipöytäliinojen koristama sekamelska, mutta tästäkin huolimatta yllättävän viihtyisä ja sijaitsi vieläpä kävelymatkan päässä Oxford Streetiltä. Naapurihuoneessa asui John Lennonin kopio ja alakerran loungessa törmättiin herttaiseen ja puheliaaseen australialaiseen vanhempaan pariskuntaan.
Pari päivää vierähtivät hurjan nopeasti, mutta siitäkin huolimatta ehdittiin tehdä kaikkea sitä mitä reissultamme toivottiinkin. Kierreltiin kaupungilla, shoppailtiin ja haaveiltiin kaikista niistä muotilehtien sivuilla vilkkuvista ihanista, mutta liian kalliista asioista. Syötiin hyvin, nautittiin auringosta ja käytiin katsomassa kaupungin kuuluisimpia nähtävyyksiä. Nähtävää, tehtävää ja shoppailtavaa olisi löytynyt niin kovin paljon, ettei koko Lontoon tutkimiseen taida edes yksi ihmisikä riittää. Mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että Lontooseen on lähdettävä vielä uudestaankin. Tai niinkuin jo vähän salaa poikien selän takana haaveiltiin – voisihan siellä ehkä asuakin hetken.






Lontoossa kevät oli vieläkin selvästi pidemmällä kuin Göteborgissa. Kaikkialla oli vihreää ja katukuvassa näkyi kesämekkoja. Toisena päivänä napattiin mukaamme salaatit ja cupcaket ja suunnattiin Hyde Parkiin picnik-lounaalle. Siellä tarkeni istuskella hyvin ilman takkia ja aurinkorasvallekin olisi poskien punoituksesta päätellen ollut käyttöä. Otettiin siis samalla reissulla jo pieni varaslähtö kesäänkin.
Parin päivän aikana tuli käveltyä niin paljon, että jalat olivat kotimatkalla aivan tohjona. Onneksi sain kuitenkin kävellä ne tohjoksi kesäkengissä – tämä ajatus nimittäin kevensi kipeitä askeliani huomattavasti. Lentokentällä vietetty uneton yö painoi silmissä ja tuntui koko kropassa, mutta siitäkin huolimatta fiilis oli reissun jälkeen mitä mahtavin. Oli myös hassua huomata miten paluu Göteborgiin tuntui jo omalla tavallaan aivan siltä kuin olisi palannut kotiin. Mutta voi kunpa täälläkin edes joskus joku kutsuisi meitä sanalla ladies.

Kiitos vielä ihanasta matkaseurasta ystävälleni E:lle!

P.s. Seuraavaksi Göteborgin afterwork-kokeiluksi täytyykin teemaan sopien valita Avenynilla sijaitseva Lilla London. Myös Göteborgin kaupunkia on muuten aivan oikeastikin kutsuttu tällä samaisella lempinimellä, johtuen siitä, että britit vaikuttivat aikoinaan merkittävästi kaupungin rakentamiseen sekä sen kasvuun ja kehitykseen. Cheers to UK!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti